Perunalajikkeet

               

   Suomessa viljellään yli neljääkymmentä erilaista perunalajiketta. Ruokaperunoita tuotettiin 2006 743 000 000 kg. Suomen viljellyin ruokaperunalajike on Van Gogh. Sen osuus kaikista perunoista on noin 26 prosenttia.
Perunat muodon mukaan.
  Perunoiden muodolla ei ole niiden ruoanlaittotapaan tai käyttöön merkitystä, mutta muotoon liittyviä nimityksiä on joillain perunalajikkoilla. kuten puikulaperunoilla, jotka ovat pitkulaisia muodoltaan. Tunnetuin puikulaperuna on Lapin puikula, joka on Euroopan unionissa vahvistettu suojattu nimitys Lapissa kasvatettavalle erittäin tärkkelyspitoiselle ruokaperunalle.Perunoita on väreiltään erilaisia. Yleensä niiden kuoret ovat kellertäviä, mutta myös hieman punajuuren väriä muistuttavia kuoreltaan punertavia perunalajikkeita on. Kuoren alta katsoen jotkut perunalajikkeet ovat vaaleamman kellertäviä kuin toiset.Perunoilla voi olla monta käyttötarkoitusta. Yleisin on kotitalouksissa tapahtuva pienimuotoinen ruoanvalmistus. Näitä perunoita kutsutaan ruokaperunoiksi.Varhais- ja ruokaperunat ovat perunoiden tyypillisin käyttökohde. Perunoita käytetään suoraan ravinnoksi myös suurtalouskeittiöissä, ravintoloissa ja laitoksissa. Perunoiden toinen käyttötarkoitus on käyttää niitä puolivalmisteina ja jalostaa ne teollisuudessa valmisaterioiksi. Ruokateollisuudessa voidaan perunoista tehdä ranskanperunoita tai perunalastuja.
     Kolmas käyttötarkoitus on ottaa perunasta tärkkelys elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Tällöin puhutaan tärkkelysperunoista, joilla on erittäin korkea tärkkelyspitoisuus ja joita olisi hankala käyttää ruoanlaitossa.